Solakan Dandies

Käytämme nimitystä Solakan Dandies, emme tavanomaista nimitystä Kennel Solakan - miksi näin?

Yksinkertaisesti siksi, että me emme ole kennel. Olemme kasvattaneet yhden pentueen ja se ei mielestämme tee meistä "kenneliä" tai edes varsinaisesti kasvattajia. Ajattelemme että kasvattaja on sellainen, jolla on pitkäaikainen kokemus rodusta ja monen pentueen kasvattamisesta. Jolla on käytännön tuomaa tietämystä ja näkemystä. Meillä on kokemusta rodusta vasta hieman reilun kymmenen vuoden ajalta. Ja kuten jo mainitsimmekin, pentueita on ollut yksi ainoa omalle kennelnimelle rekisteröity. Kotona on syntynyt kaksi pentuetta, ensimmäinen niistä ei ole Solakan pentue, toinen on. Mielestämme tämä vähäinen kokemus ei tee meistä "varsinaisia kasvattajia". Siksi siis Solakan Dandies.

Olemme käyttäneet tämän reilun kymmenen vuoden ajan tutustumalla rotuun, sen erityispiirteisiin, luonteeseen, historiaan, syntyvaiheisiin ja ulkomuodon kehitykseen. Olemme keränneet kirjallisuutta, sukutauluja ja kuvamateriaalia. Ja olemme opetelleet turkin hoitoa ja trimmausta. Toisin sanoen olemme yrittäneet päästä selville salaisuudesta nimeltä dandiedinmontinterrieri. Vaikka monta hyllymetriä onkin täyttynyt, niin silti koemme vasta raapaisseemme rotutietouden pintaa.

Tätä nykyä meillä käy trimmattavana melko iso joukko ystävien dandeja - rakkaista kotikoirista aina näyttelykehien kaunistuksiin. On ollut ilo ja kunnia saada trimmata eri tyyppisiä ja erinäköisiä koiria erilaisilla karvanlaaduilla. Olemme oppineet ja opimme koko ajan lisää siltäkin saralta. Olemme myös koonneet näille sivuille jotain mitä olemme trimmaamisesta oppineet, sillä meistä kaikki tieto ja taito (vaikka vain vähäinenkin) on tehty jaettavaksi.

Olemme saaneet vuosien varrella ystäviä Suomen lisäksi eri puolilta maailmaa. Heidän joukossaan on kauan dandeja kasvattaneita ja rodun pitkäaikaisia harrastajia, sekä vasta aivan hiljattain rodun piiriin tulleita. He ovat olleet aivan korvaamattomana tukena ja apuna ongelmatilanteissa ja he ovat auliisti jakaneet tietouttaan ja kokemuksiaan. Heidän ansiostaan olemme voineet jakaa tietoa sivuillamme myös kahdesta hyvin harvinaisesta sairaudesta joita dandeilla on tavattu. Ne löytyvät Lisälukemista osiosta.

Muutama sananen kennelnimestä "Solakan".
"Hassu nimi!" tai "Aika erikoinen" ovat tavallisimpia kommentteja mitä siitä kuulee. Ja tottahan se on, hassuhan se. Mutta hassuja ja hupaisia ovat koiratkin. Hulppealla huumorin kukalla varustettuja, joten huumorin lahja on suositeltavaa myös omistajille. Meille oli alusta alkaen selvää, että halusimme ehdottomasti suomenkielisen kennelnimen ja monen yrityksen (suurin osa ehdotuksista oli jo varattu muille) jälkeen tämä tärppäsi.

Mutta mistä se "Solakan" sitten tulee ja miten se on keksitty? Aatu-koirasta on aina sanottu että se on melkoisen laiha. Se kyllä saisi syödä enemmänkin, vaan kun herralle ei kelpaa. Se syö sen minkä haluaa ja katsoo vakavasti aina kun sitä yrittää saada sitä syömään lisää: "Tämä riittää, kiitos vain, ja sillä hyvä." Jossain vaiheessa ystävät rupesivat sanomaan että Aatu ei ole laiha, vaan solakka. Siitä siis tuo Solakan juontaa juurensa. Aatusta.

Meistä vielä sen verran että asumme pääkaupunkiseudulla, Vantaalla. Aika lähellä lentokenttää. Vaikka esikaupunkialuetta onkin, niin täällä on erittäin hyvät ulkoilumaastot joista nautimme päivittäin. Pieni metsä on aivan tien toisella puolella ja reilusti suurempaan on vain 10 minuutin kävelymatka. Lenkkipolkuja löytyy kilometrikaupalla - metsäisiä, kallioisia, peltoaukeaa, lammenrantaa, pikkuteitä ja isompien teiden varsia. Mikä vain milloinkin tuntuu parhaalta. Reilun puolen tunnin kävelymatkan päässä on myös järvi ja uimaranta jossa koiratkin pääsevät uimaan. Tämä on siis kaikin puolin ihanteellista seutua ulkoilevalle koiranomistajalle. Ja täällä myös asuu paljon koiria. Meille on tullutkin vuosien saatossa monia koira- ja omistajaystäviä.

Asumme kerrostalossa. Koirat ovat perheenjäseniä ja jakavat kodin kanssamme. Sänky ja sohva on valloitettu, samoin sängynalunen. Siellä on kesähelteellä jopa tungosta sillä se on kotimme viilein paikka. Keittiössä voi ottaa osaa ruuanlaittoon, jos ei muuten niin istumalla lähettyvillä ja odottamalla josko jotain putoaisi suuhun. ;-) Oikeastaan kaikki muut paikat meillä ovat koirille mieluisia paitsi pesuhuone...se on mälsä paikka....siellä voi kastua. Yäks! Muita tärkeitä asioita ovat olkkarista löytyvä lelukoppa ja luukoppa. Ja ne ovat juuri sitä mitä nimet kertovatkin. Eli puruluut ja lelut on aina lähettyvillä sille joka kaipaa omatoimista tekemistä.

Ehkä kuvat kuitenkin kertovat enemmän kuin tuhat sanaa. Joten enemmän meistä tiedät kun olet kahlannut läpi kuvagallerian ja koirien omat sivut.

Jos et ole koskaan tavannut dandia "livenä", olet sydämellisesti tervetullut meille vieraisille ja tutustumaan koiriimme. Kerromme mielellämme enemmän tästä viehättävästä rodusta. Ja tietysti Aatu, Ella ja Mira esittelevät erittäin mielellään itseään ja ottavat vastaan rapsutuksia. :-)